Uskon johonkin minua pienemmn olemassaoloon ja muistelen,
Ett alussa pyyteetn tila kuuluu rakkauteen.
Muovasin alkuaineista Maan ret
Ja ihmisen laatimaan niist kartan,
Jonka taitoskohtiin sodat valmistin.
Ett itsestni tein niin tarpeellisen - onko se julmaa?
Ja asetin lait,
Joita rikkoen ihminen saa huvituksen.
Olen yksininen taruolento.
Olemassaoloni riippuu sinusta, ihminen.
Pyh Nynny antaa merkin tai hm.
Pyh Nynny tosikko on - tai tulkinnat siet.
Sen nimi on muuttunut
Juuri, kun luulin selvittneeni sen.
Pyh Nynny hankeen oksia pist.
Pyh Nynny orpouden ajatuksia rakastaa
Ja leikkii, ett hn palelee jatkuvasti.
Istutin tiedon ihmiseen, ett hn on lauman jsen,
Ja johdettuna lauma on jrjestytymn kykenev.
Saatoin luulon ihmiseen,
Ett mink hn juuri unohti,
On erityisen merkityksellist.
Ja kun on sdetty niin,
Se on vain inhimillist,
Jos opetuslapsetkin turtuu ihmeisiin.
Pappi on henkil, joka ei kuuntele, mit toinen sanoo.
Min kyll thdensin,
Ett: "Kuuntele."
Pyh Nynny antaa merkin tai hm.
Pyh Nynny tosikko on - tai tulkinnat siet.
Sen nimi on muuttunut
Juuri, kun luulin selvittneeni sen.
Pyh Nynny hankeen oksia pist.
Pyh Nynny orpouden ajatuksia rakastaa
Ja leikkii, ett hn palelee jatkuvasti.
Back to: