Jos jtn muovipussin lattialle pyrimn,
Siihen se j, kunnes itse noukit sen talteen.
Jos saan sinulta hedelmn, vaikka kuoritun,
Ensin se j syrjn, lopulta symtt kokonaan.
Lupausten trkeysjrjestykseen ei ole selv, ei
Mitn tuntumaa
Ja nin vhitellen jlki jtten katoan maailmasta.
Ja nin vhitellen jlki jtten katoan maailmasta,
Jonka varjot lyhenee ja palaa puhki,
Jlkikuva luomilla viivht
Aurinko on kaikennkev thti,
Jota me vain emme pysty nkemn
Rikos on vanhentunut, en voi jd tullissa jumiin.
Mieli on pirstoutunut, en voi kertoa satua loppuun.
Jokaisella on vainajansa, kynttil en syttymn saa,
Ei siihen liity mystiikkaa, jos kerran innostuu: ett
Maailma toisin asettuu ja tuntee sopivansa kuvaan,
Kun nkee kudonnaisen ktketyn kntpuolen.
Ja nin vhitellen jlki jtten katoan maailmasta.
Ja nin vhitellen jlki jtten katoan maailmasta,
Jonka varjot lyhenee ja palaa puhki,
Jlkikuva luomilla viivht
Aurinko on kaikennkev thti,
Jota me vain emme pysty nkemn
Jos olet opettaja, pysy koskemattomana.
Jos olet lahjoittaja, pysy tuntemattomana.
Jlkeeni tuleville hakkaan pilkan ohittamiini
Puihin kadotessani umpimetsn.
Ja varjot lyhenee ja syvenee,
Jlkikuva luomilla viivht.
Aurinko on appelsiini lasin alla,
Jota ei voi koskettaa.
Back to: